Kevään aikana perheemme on käynyt läpi muutoksia. Minä vaihdoin työpaikkaa, minkä seurauksena koimme yllättävän auton tarpeen. Toisen auton. Meistä tuli kaksiautoinen perhe.
- Sen jälkeen kun meille tuli toinen auto, meidän elämä muuttui, totesi L eräänä iltana. Hymyilin hieman. Ajattelin lapsen ymmärtäneen saman kuin minä; liikkumisvapauden, joka kahden auton arjessa saavutti uudenlaisen ulottuvuuden.
- Meillä ei ole enää isää, lapsi jatkoikin.
Jos automme olisivat ihmisiä, olisivat ne fyyiseltä iältään saavuttaneet juuri murrosiäin. Vaativat siis hoivaa ja huolenpitoa. On mahdollista että Isimies vietti illan jos toisen autojen parissa alapihalla. Point taken. Olemme kuitenkin edelleen nelihenkinen kaksiautoinen perhe.
