Joskus tuntuu, että väittely noin neljävuotiaan sanataiteilijan kanssa on mahdotonta. On oltava hereillä ja siedettävä vastustajan hämmennysyrityksiä. Millä hetkellä hyvänsä kiivas sanailu saattaa hypätä aivan odottamattomille raiteille tai kuten äskettäin, yksinkertaisesti päättyä täysin odottamattomaan vastustajan loppukaneettiin.
Kun väittelyn aihe on astianpesukoneen ruokailuvälinekorin käyttäminen eväskorina juuri koneen täyttöhetkellä ja vastustaja (tässä tapauksessa L) on lievästi tappion puolella, on kieltämättä ovela veto päättää oma osuutensa sanoihin "ja mä haluan yksisarvisen!" ja yksinkertaisesti poistua paikalta. Hetken aikaa olin sanaton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti